Leevi oli tullut tilalle toukokuussa, suoraan lukion penkiltä. Kahdeksantoista täyttänyt, pitkä ja kapea kuin koivu, kädet jo kovettuneet kahdesta kesästä aiemmin, mutta vielä poika kasvoiltaan. Tilan isäntä oli sairauslomalla, polvi leikattu, ja emäntä, Anja, oli ottanut vastuun. Anja oli nelikymppinen, ehkä vähän päälle, tumma tukka aina nutturalla, iho päivettynyt, silmät nauravat mutta terävät kuin veitsi. Leevi oli huomannut hänet heti ensimmäisenä päivänä, mutta ei ollut uskaltanut katsoa pitkään.
Kesä oli kulunut rutiinien parissa: aamulypsy, heinät, korjaukset, illalla sauna ja nukkumaan. Anja oli aina ollut ystävällinen, mutta etäinen. Antoi ohjeet, kiitti, tarjosi kahvia. Ei mitään sen kummempaa. Leevi oli tottunut siihen, että naiset kaupungilla katsoivat hänen pituuttaan ja leveitä hartioitaan, mutta täällä maalla hän oli vain renki.
Viimeinen viikko alkoi. Aurinko paahtoi jo aamusta, ilma seisoi navetalla. Leevi oli vaihtanut paidan pois, hikiset olkapäät kiilsivät. Anja tuli navetalle kesken lypsyn, seisoi ovella hetken, katsoi. Hän oli pukenut ohuen valkoisen topin, joka oli kostunut selästä, ja shortsit, jotka loppuivat juuri ja juuri pakaroiden alle. Leevi näki reiden sisäpinnat, päivettyneet ja sileät. Anja hymyili, sanoi jotain säästä, mutta katse viipyili Leevin rintakehässä, vatsalla ja vyötäröllä.
Tiistaina heinäladossa Leevi kantoi paaleja yläkertaan, Anja oli alla lajittelemassa. Hän kumartui, toppi valahti eteen, rintavarustus näkyi selvästi. Leevi tunsi housujen kiristävän. Anja vilkaisi ylös, näki, ja hymyili vinosti. ”Kuumaa hommaa, eikö?” hän sanoi, ja ääni oli matalampi kuin ennen.
Keskiviikkona sauna. Leevi oli tottunut siihen, että Anja lämmitti saunan iltaisin ja meni ensin. Nyt hän tuli ulos kun Leevi oli menossa sisään. Pyyhe oli kääritty rintojen päälle. Hän pysähtyi ja katsoi Leeviin, suoraan. ”Hyvältä näyttää”, hän sanoi, katse laski vyötärön alle. Leevi tunsi poskiensa kuumenevan, mutta ei peittänyt. Anja hymyili, meni ohi ja hipaisi olkapäätä sormenpäillä.
Torstaina iltapäivällä satoi. Leevi oli korjaamassa traktorin rengasta, Anja tuli varastoon. Hän sulki oven perässään. Sade rummutti peltikatolla. Hän tuli lähelle, katsoi Leevin käsiä, sitten kasvoja. ”Huomenna on sun viimeinen päivä”, hän sanoi hiljaa. Leevi nyökkäsi. Anja astui askeleen lähemmäs. ”Harmittaa.” Hän kosketti Leevin käsivartta kevyesti. Sitten hän kumartui, suuteli poskelle, lähelle suuta. Leevi tunsi tuoksun: heinää, hikeä, naista. Hän ei liikkunut. Anja vetäytyi, hymyili ja lähti.
Perjantai. Viimeinen päivä. Leevi heräsi aikaisin, vatsa kipeänä jännityksestä. Hän ei tiennyt, mitä odottaa. Päivä kului nopeasti. Illalla Anja kutsui hänet saunomaan. ”Viimeinen kerta”, hän sanoi. Leevi meni. Anja oli jo lauteilla, alasti. Hän ei peittänyt mitään. Rinnat olivat täyteläiset. vyötärö kapea ja lanteet leveät. Hän katsoi Leevin tulevan ja hymyili. ”Istu tänne”, hän sanoi, osoitti viereensä.
Leevi istui. Lämpö oli kova, hiki valui heti. Anja heitti löylyä lisää. Höyry täytti tilan. Hän nojasi taaksepäin, levitti polviaan hieman. Leevi näki kaiken. Hän tunsi kyrvän kovettuvan lähes samalla hetkellä. Anja katsoi alas ja hymyili leveästi. ”No johan on”, hän sanoi hiljaa. ”Tule tänne.”
Leevi nousi ja meni Anjan viereen. Anja tarttui kyrvästä, punnitsi sitä kämmenellä. Se oli kova, pitkä, paksu. Anja nosti kulmakarvojaan. ”Ei voi olla totta”, hän kuiskasi. ”Sulla on aivan valtava kyrpä” Hän silitti hitaasti, ylös alas. Leevi huokaisi. Anja nousi, työnsi Leevin alas lauteelle selälleen. Hän nousi päälle, polvet sivuille. Hän otti kyrvän käteensä, ohjasi sisään hitaasti. Hän huokaisi syvään, silmät kiinni. ”Voi luoja, miten iso.”
Hän alkoi liikkua, hitaasti ensin, sitten nopeammin. Rinnat heiluvat, hiki valui rinnalta Leevin vatsalle. Hän piti kiinni Leevin rinnoista, kynnet upposivat ihoon. ”Älä liiku”, hän sanoi. ”Anna mun.” Leevi totteli. Anja ratsasti kovaa, lantio pyöri, pillua puristaen. Hän voihki, ääni käheä. Sitten hän kumartui, suuteli Leevin suuta työntäen kielen syvälle. Hän puri huulta ja veti hiuksista.
Hän nousi, kääntyi selkä menosuuntaan. Hän otti kyrvän takaisin sisään, nyt perseeseen. Hitaasti, sentti sentiltä. Hän huokaisi ja tärisi. ”Voi vittu, miten iso.” Hän alkoi liikkua, hitaasti, sitten kovempaa. Pakarat läpsyivät Leevin reisiä vasten. Hän nojasi eteen, levitti pakaroita, antaen Leevin nähdä kaiken. Hän hieroi klitoristaan, äänet nousivat. Orgasmi tuli rajuna, keho nyki, pillu ja perse puristivat yhtä aikaa.
Anja vetäytyi hitaasti ulos, kääntyi, polvistui Leevin jalkojen väliin. Hän otti kyrvän suuhunsa, koko pituuden, kurkkuun asti. Hän imi ahnaasti.. Leevi voihki. Anja katsoi ylös, silmät ilkikurisina. ”Ei vielä”, hän sanoi, vetäytyi pois. Hän nousi, työnsi Leevin lattialle, selälleen. Hän nousi päälle, kasvot vastakkain. Hän ohjasi sisään, nyt kovaa ja nopeasti. Hän ratsasti rajusti, rinnat pomppien ja hiki lensi. Hän piti kiinni Leevin kurkusta, kevyesti. ”Nyt sä saat”, hän sihisi.
Leevi tunsi orgasmin nousevan ja Anja kiihdytti. Hän huusi, tuli toisen kerran, rajummin. Leevi laukesi, syvälle, rykäyksittäin. Anja jäi siihen, kyrpä sisällä, hengittäen rajusti hänen päällään.
He makasivat hetken. Anja nousi hitaasti, katsoi Leevin kyrpää, joka valui vielä. Hän naurahti, kosketti sitä sormella. ”Tää on kyllä uskomaton. Pitää varmaan ottaa valokuva muistoksi.” Leevi punastui. Anja suuteli häntä poskelle. ”Hyvä poika.”
He peseytyivät hiljaa. Anja antoi Leevin mennä ensin suihkuun, sitten meni itse. Kun Leevi tuli ulos, Anja seisoi keittiössä, pyyhe päällä, kahvia mukissa. Hän ojensi toisen mukin. He joivat hiljaa. Anja katsoi ikkunasta ja hymyili. ”Hyvä kesä sai hienon loppusilauksen”, hän sanoi. Leevi nyökkäsi.
Lauantaina Leevi lähti. Anja seisoi portailla, vilkutti. Hän ei sanonut mitään. Leevi katsoi taaksepäin kerran ja näki Anjan hymyilevän. Hän tiesi, että kesää ei unohdettaisi. Ei koskaan.