Kello läheni viittä, ja toimisto alkoi hiljentyä. Kollegat sulkivat koneitaan, toivottelivat hyvää viikonloppua ja lähtivät kotiin. Minä istuin paikallani, yrittäen keskittyä viimeiseen sähköpostiin, mutta se oli turhaa. Vessan jälkeen olin luullut saavani helpotusta, mutta ei. Kiihko ei ollut laantunut – päinvastoin, se tuntui vain kasvavan. Joka kerta kun liikahdin tuolissani, reiteni hankasivat toisiaan vasten, ja se pieni värähdys muistutti minua siitä, mitä olin juuri tehnyt. Markuksen kuva pyöri päässäni kuin elokuva, jota en voinut pysäyttää: hänen hymynsä, kätensä, äänensä. Tunsin klitorikseni yhä turvonneena, alushousuni olivat liukkaat, ja nännini hiersivät rintaliivejä vasten jokaisella hengityksellä. Se oli sietämätöntä. Suljin koneen, otin takkini ja lähdin toimistolta melkein juosten, toivoen, että raikas ilma helpottaisi.
Ulkona oli viileää, mutta se ei auttanut. Kävelin kohti lähikauppaa, koska jääkaappini oli tyhjä ja tarvitsin jotain syötävää. Matkalla tunsin, miten jokainen askel lisäsi kitkaa reidenväliin. Jalat tuntuivat heikoilta, ja vatsassani oli jatkuva, kutkuttava lämpö. Ohitin ihmisiä kadulla, ja jokainen mies, jonka näin, toi mieleen Markuksen. Kuvittelin hänen kätensä selälläni, hänen huulensa korvallani kuiskaamassa jotain likaista. Sisällä kaupassa valot olivat kirkkaat, hyllyt täynnä, mutta minä näin kaiken kuin sumun läpi.
Kaupassa se paheni. Otin korin käteeni ja lähdin kävelemään hyllyjen väliin. Jokainen liike tuntui kidutukselta. Reiteni hankasivat toisiaan, ja tunsin, miten kosteus valui alaspäin, liukuen pitkin sisäreisiäni. Nännini olivat niin kovat, että mekon kangas tuntui karhealta niitä vasten. Yritin keskittyä ostoslistaan – maitoa, leipää, hedelmiä – mutta kun kumarruin ottamaan banaaneja hyllyltä, tunsin lämpimän aallon vyöryvän lävitseni. Kuvittelin Markuksen takanani, hänen kätensä lanteillani, hänen kovuutensa painuvan minua vasten. Purin huultani, yrittäen tukahduttaa voihkaisun. Kassa oli lähellä, mutta minä hidastin askeliani tarkoituksella, antaen kiihkon kasvaa. Jokainen hengitys oli raskas, ja tunsin pulssin sykkeen alapäässäni, kuin pieni sydän, joka hakkasi vaatimalla lisää.
Leipähyllyn luona se oli pahimmillaan. Seisoin paikallani, tuijotin leipäpussia, mutta mielessäni näin Markuksen riisumassa minua. Hänen sormensa liukuivat mekon helman alle, koskettivat reisiäni, edeten ylemmäs. Tunsin klitorikseni sykkivän, ja puristin jalkojani yhteen, yrittäen saada jotain helpotusta. Se oli turhaa – se vain pahensi asiaa. Pieni värähdys kulki lävitseni, ja minä nojauduin hyllyä vasten, hengittäen raskaasti. Vieressäni vanha rouva valitsi keksejä, mutta minä en välittänyt. Kiihko oli niin voimakas, että tunsin itseni kuin villieläimeksi, joka oli valmis mihin tahansa. Otin leipäpussin ja jatkoin eteenpäin, mutta jokainen askel oli tuskaa. Alapääni oli turvonnut, kostea, ja tunsin, miten se hankasi alushousuja vasten. Kuvittelin Markuksen sormet sisälläni, hänen kielensä klitoriksellani, ja purin huultani niin kovaa, että tunsin veren maun.
Kassalla se oli melkein sietämätöntä. Jonossa edelläni oli mies, leveäselkäinen, tummahiuksinen, ja minä tuijotin hänen niskaansa, kuvitellen hänen kääntymistään, vetävän minut syrjään ja ottavan minut siinä paikassa. Kun tuli vuoroni, kassaneiti hymyili ystävällisesti, mutta minä tuskin kuulin hänen sanojaan. Maksoin nopeasti, pakkasin ostokset ja lähdin kaupasta melkein juosten. Ulkona viileä ilma osui kasvoilleni, mutta se ei auttanut. Kiihko oli niin voimakas, että tunsin jalkojeni pettävän alta. Kävelin kotiin, mutta jokainen askel lisäsi kitkaa, ja minä puristin kassia rystyset valkoisina, yrittäen hillitä itseäni. Mieleni oli täynnä kuvia: Markuksen vartalo painumassa minua vasten, hänen kovuutensa sisälläni, liikkuen rytmikkäästi, täyttäen minut kokonaan.
Kotiin päästyäni heitin kassin keittiöön ja juoksin suoraan makuuhuoneeseen. Riisuin vaatteet vauhdilla, mekko lensi lattialle, rintaliivit ja alushousut perään. Olin täysin alasti, ihoni kuumottava, nännini kovat ja alapääni sykkivä. Menin sängylle, otin yöpöydän laatikosta dildon ja Satisfyerin. Makasin selälleni, levitin jalkani ja otin dildon käteeni. Se oli paksu ja suonikas, muistutti Markuksen kuviteltua kyrpää. Liu’utin sen hitaasti sisääni, tunsin miten se täytti minut, venytti kosteita seinämiäni. Voihkaisin hiljaa, liikuuttaen sitä sisään ja ulos, hitaasti ensin, sitten nopeammin.
Sitten otin Satisfyerin, asetin sen klitorikselleni ja käynnistin sen. Se alkoi imeä ja värähdellä, ja minä huusin ääneen. Kiihko räjähti sisälläni, dildo liikkui kovaa, Satisfyer imi klitoristani, ja minä kuvittelin Markuksen kyrvän sisälläni, hänen vartalonsa päälläni, työntämässä syvälle. “Markus… kyrpäsi… täytä minut”, voihkin, liikuttaen dildoa nopeammin, Satisfyer värähteli kovemmalla asetuksella. Tunsin orgasmin lähestyvän, mutta pidättelin sitä, haluten jatkaa tätä tuskaa. Sitten se tuli – voimakas, räjähtävä, koko vartaloni kouristeli, minä huusin ääneen, dildo syvällä sisälläni, Satisfyer imien klitoristani. Se kesti pitkään, aaltoina, ja kun se oli ohi, makasin sängyllä hengittäen raskaasti, vartaloni vapisten.
Mutta edes se ei täysin helpottanut. Kiihko oli vielä siellä, hiljaisena, odottamassa. Suljin silmäni ja tiesin, että Markus ei lähtisi mielestäni helpolla.