Yrityksen virkistyspäivä oli järjestetty Nuuksion mökkikeskukseen kesäkuun alussa. Aurinko paistoi kuumana, järvi välkehti ja metsä haisi pihkasta. Aamupäivällä melottiin ja pelattiin frisbeegolfia, lounaalla syötiin grillattua lohta ja uusia perunoita, iltapäivällä potkittiin palloa hiekkarannalla ja käytiin vuorotellen saunassa. Illalla siirryttiin rantasaunaan ja sen viereiseen grillikatokseen. Taustalla soi radiosta vanhaa iskelmää, pöydillä oli olutta, siideriä ja mansikoita.
Sara Korhonen istui saunan terassilla siiderilasi kädessä. Valkoinen kesäpaita ja shortsit, hiukset ponnarilla. Neljä vuotta naimisissa Markon kanssa, elämä pyöri samoissa urissa: aamut, työ, illat kotona. Viime aikoina Sara oli huomannut itsessään kihelmöintiä, sellaista nälkää jota ei saanut tyydytettyä kotona.
Mira Mäkinen seisoi grillikatoksen laidalla olut kädessä. Lyhyet vaaleat hiukset, urheilullinen kroppa. Kotoa löytyi aviomies ja pieni lapsi. Konttorissa Saran ja Miran katseet olivat osuneet toisiinsa useamman kerran – hississä, kahvihuoneessa, kokoushuoneen ovella. Ei sanoja, vain hetkiä jolloin ilma tuntui paksummalta.
He eivät olleet jutelleet kunnolla ennen tätä päivää. Sara teki Miran myyntiesityksiin visuaalit, viestit olivat yleensä lyhyitä ja asiallisia. Mutta tänään veneessä heidän polvensa hipaisivat, ja illalla mansikkakulholla sormet osuivat toisiinsa. Katseet eivät enää kääntyneet pois.
Kun porukka hajosi pienempiin ryhmiin – jotkut nuotiolle, toiset laiturille korttia pelaamaan – Sara nousi ja lähti kävelemään metsäpolkua kohti pientä vara-saunaa. Mira seurasi hetken kuluttua perässä, kädessään kaksi uutta olutta. Hän ojensi toisen Saralle. He istuivat terassille vierekkäin, joivat hiljaa ja katsoivat järveä. Sitten Miran käsi liukui Saran reidelle. Sara ei vetäytynyt. Hän avasi jalkojaan hiukan, antoi luvan.
He menivät sisälle pukuhuoneeseen. Ovi sulkeutui. Kuunvalo tuli pienestä ikkunasta, nuotion hehku kantautui kauempaa. Mira tarttui Saraa niskasta ja suuteli kovaa. Sara vastasi samalla mitalla, puri huulta ja veti Miran paidan ylös. Rinnat paljastuivat, nännit olivat jo kovina. Mira puristi niitä kovaa ja sai Saran voihkaisemaan suoraan suuhunsa.
Vaatteet lensivät nopeasti lattialle. Shortsit, pikkuhousut, kaikki pois. He kaatuivat pyyhkeiden päälle. Mira työnsi Saran selälleen, levitti jalkoja ja painoi suunsa suoraan pillulle. Kieli liikkui rajusti, imi klitorista ja tunki sisään. Sara puristi hiuksista, lantio nousi vasten suuta. Hän oli jo märkä ennen kuin Mira edes koski. Mira työnsi kaksi sormea sisään, liikkui nopeasti ja kovaa, samalla kun kieli pyöri klitoriksen ympärillä. Sara puri kättään estääkseen ääntä, mutta lantio puski silti vastaan.
Sitten Sara käänsi tilanteen. Hän kaatoi Miran selälleen, levitti jalat leveälle ja painoi suunsa samaan paikkaan. Hän imi kovaa, tunki kielen sisään ja hieroi sormilla samalla klitorista. Mira puristi lakanasta, hengitys muuttui lyhyeksi ja teräväksi. Hän ei kestänyt kauaa – lantio nousi, vartalo jännittyi ja hän tuli kovaa, mehut valuivat Saran leualla.
He eivät jääneet odottamaan. Sara nousi polvilleen, Mira tuli taakse. Hän työnsi sormet Saraan takaapäin, kolme kerralla, liikkui rajusti sisään ja ulos. Toinen käsi puristi rintoja, nipisti nännejä kovaa. Sara työnsi lantiota taaksepäin, halusi lisää. Mira lisäsi vauhtia, sormet kävivät syvällä, peukalo hieroi samalla peppua. Sara tärisi, puristi sormia sisällään ja tuli toisen kerran, hiljaa mutta voimakkaasti.
He vaihtoivat taas. Mira istui Saran päälle, hieroi pilluaan Saraa vasten, klitorikset kohtasivat. He liikkuivat yhdessä hikisinä. Kädet puristivat toistensa reisiä, rinnat hinkkasivat toisiaan vasten. Mira nojasi taaksepäin, Sara työnsi sormet sisään ja hieroi samalla G-pistettä. Mira tuli uudestaan, puristi sormia sisällään ja voihkaisi suoraan Saran suuhun.
Lopulta he lysähtivät vierekkäin, hengitykset raskaina, ihot liukkaina hiestä ja mehuista. He makasivat hetken hiljaa, katsoivat kattoon. Ei halauksia, ei silittelyä.
He nousivat, pyyhkivät itsensä pyyhkeillä, pukeutuivat ja nopeasti. Hiukset oikaistiin sormin, vaatteet suoristettiin. He astuivat ulos ja erkanivat heti. Sara käveli takaisin nuotion luo, liittyi porukkaan joka lauloi vanhoja biisejä. Mira meni laiturille, otti uuden oluen ja jutusteli työkavereiden kanssa.
Yö jatkui. Nuotio paloi alas, porukka hajaantui mökkeihin. Sara meni omaan mökkiinsä, riisui vaatteet ja kävi suihkussa. Muisto jäi kehoon: kipeät nännit, arat sisäreidet, se nälkä joka oli hetkeksi tyydytetty.
Aamulla bussit veivät kaikki takaisin Helsinkiin. Maanantaina konttori oli taas entisensä. Kahvitaukoja, palavereja, nyökkäyksiä käytävällä. Heidän katseensa kohtasivat kerran hissillä – lyhyt, tyhjä katse. Ei hymyä, ei mitään ylimääräistä